Yhdistystieto
Föreningskunskap
PITKÄT PERINTEET
Ruotsissa on pitkät perinteet yhdistystoiminnasta. Henkilöt, joilla oli yhteiset tavoitteet tai kiinnostuksen kohde halusivat joko harrastaa sitä mikä kiinnosti tai halusivat vaikuttaa yhteiskuntaan omien tavoitteiden mukaan, perustivat yhdistyksiä voidakseen organisoida työnsä. Ja näin tehdään edelleenkin. Paljon tästä rakentuu kansanliikeperinteeseen. Työväenliike, raittiusliike ja vapaakirkot perusrivat yhdistyksiä jo 1800-luvulla ja jatkavat toimintaansa tässä muodossa edelleenkin.
Yhdistysmuoto on erinomainen tapa järjestää työ harrastusten, kiinnostuksen, yhteiskuntaan vaikuttamisen tai jonkin muun ympärille. Yhdistyksen kautta voi olla mukana ja vaikuttaa omaan tilanteeseensa työmarkkinoilla, vapaa-ajalla tai yhteiskuntaelämässä yleensä.
Politiikkaa ja ammattiliittokysymyksiä yhdistysmuodossa
Poliittiset puolueet Ruotsissa ovat järjestäneet toimintansa yhdistysmuodossa. On olemassa paikallisia puoluejärjestöjä, jotka muun muassa järjestävät vaalilistat yleisiin vaaleihin eli valitsevat ehdokkaat puolueiden listoille valtiopäivä-, maakäräjä- ja kunnallisvaaleihin. Paikalliset järjestöt tekevät puolueidensa ohjelmat paikallisella tasolla (kunnissa), piirijärjestöt ja keskusjärjestöt päättävät alueellisesti (maakäräjät) ja koko maata käsittävistä (valtiopäivät) ohjelmista. Puolueet käyttävät jäsenjärjestöjään (yhdistyksiä) apuna pitäessään yhteyksiä valitsijoihinsa esimerkiksi päättäessään kannanotoistaan eri kysymyksissä.
Yhdistys voi olla myös neuvotteluosapuolena. Esimerkiksi ammattiyhdistysliike työskentelee yhdistyksenä kuten jo nimestäkin kuulee. Esimerkiksi teollisuuden eri aloilla perustavat LO:n jäsenjärjestöt yhdistyksiä, niin sanottuja työhuonekuntia, omalla työpaikalla valvoakseen työläisten etuja ja oikeuksia. Ammattiliitot neuvottelevat työnantajajärjestöjen kanssa palkoista ja muista työtä koskevista asioista. Nämä neuvottelut tapahtuvat sekä paikallis- että keskustasolla.
Paljon vapaa-ajan toiminnoista Ruotsissa tapahtuu yhdistysten kautta. Tunnemmehan kaikki suuret urheilujärjestöt (jotka myös ovat yhdistyksiä) esimerkiksi jalkapallon mestaruussarjassa, jääkiekon eliittisarjassa ja koripalloilun korkeimmassa sarjassa jne. Nuorisotoiminta on laajaa ja käsittää sekä urheilua, musiikkia ynnä muuta ja suurin osa tästä tapahtuu eri yhdistyksissä. Yhteiskunnan tuki nuorisotoiminnalle annetaan usein avustuksina eri yhdistyksille.
Jos olet kiinnostunut määrätystä asiasta ja haluat työskennellä sen puolesta, voit liittyä jäseneksi johonkin yhdistykseen tai perustaa uuden yhdistyksen asian ympärille.
Useimmilla yhdistyksillä on vuosittainen jäsenmaksu ja maksamalla tämän voit mennä mukaan yhdistykseen. Yhdistysten jäsenyys on aina vapaa-ehtoista.
Jäsen itse päättää kuinka paljon aikaa hän haluaa antaa yhdistystyöhön, mutta jos on itse halunnut mennä mukaan, odotetaan, että myös osallistutaan toimintaan ja autetaan yhteistyössä. Yleensä ei yhdistystyöstä makseta palkkaa, vaan työ tehdään yhteisen asian hyväksi palkatta eli aatteellisesti.
Vaikka ei itse pystyisikään osallistumaan yhdistyksen työhön voi liittyä niin sanotuksi tukijäseneksi mikäli pitää toimintaa tärkeänä.
Vastuu yhdistyksestä kuuluu aina jäsenille. Ei voi odottaa, että joku toinen tekee työtä juuri minun hyväkseni. Pitää olla hauskaa olla mukana ja minä itse kannan myös korteni yhteiseen kekoon, jotta toiminnasta tulisi mahdollisimman mielekästä.
- Miksi olet jäsen omassa yhdistyksessäsi?
- Mitä tehtäviä on johtokunnalla
- Mitä tuloja ja menoja teillä on yhdistyksessä?
- Kenellä on vastuu, että yhdistyksellä on varoja?